Uuden blogini myötä olen käynyt mitä mielenkiintoisempia keskusteluja muutoksesta. Niin henkilökohtaiset kuin organisaatioidenkin muutokset puhuttavat ja hyvä niin. Yhdessä tekeminen, ymmärtäminen ja uuden oppiminen vievät vahvasti eteenpäin. Tästä syntyi ajatus ihmisten näköisistä ja kokoisista tarinoista muutoksen eri poluilla.
Tervetuloa Päivin ajatusten äärelle Lue lisää
Koirani flexinaru ja viestien näpräily yhtä aikaa ei ole paras yhdistelmä. Puhelin putosi ja etulasi hajosi ensimmäistä kertaa, vaikka tuo edellä mainittu yhdistelmä onkin usein arkeani. Ensimmäinen reaktioni ei suinkaan ollut, että voi miten Lue lisää
Olen aina haaveillut olevani jollain tavalla musiikkibisneksessä. Nuorempana haaveilin pianistin urasta ja mustasta kiiltävästä flyygelistä. Minulla oli valloittava ja niin innostava pianon opettaja, jonka yksiöön mahtui vain flyygeli, sänky ja suloiset Lue lisää
Istahdimme naisenergialla saman pöydän ääreen lukioaikaisiin tunnelmiin. Oli kulunut 30 vuotta ylioppilaskirjoituksistamme. 30 vuotta. Aika on juossut karkuun, mutta samat hymyt ja yhteinen historia merkityksineen on pysynyt ja voimistunut.
Soitin puhelinpalveluun, jossa kohtuuttoman pitkän ajan kuluttua minulle vastataan ja kerrotaan, että heillä on pitkät jonot ja ruuhkaa. Ovatko asiakkaat aiheuttaneet ruuhkan? Ei teillä ole ruuhkaa, vaan teillä on liian pitkään jonossa jonotusääntä kuuntelevia ihmisiä. Uusia, nykyisiä tai kohta entisiä asiakkaita, ihmisiä. Minnoja, Mikkoja ja Liisoja. Ruuhka vai mahdollisuus?
Olen aina ihmetellyt niitä rohkeita ihmisiä, jotka hyppäävät laskuvarjolla tai benjillä tai jollain vempaimella, jolla on mahdollista kurvata mäntyyn tai jäädä sen oksille roikkumaan. Mistä he voivat olla varmoja, että laskeutuminen ilman rikkoutuneita jalkoja tai edes ilman mustelmia onnistuu? Ja saattaahan siinä tulla henkisiä iskujakin tai ihan mitä vaan voi tapahtua. Totta, niin kuin elämässä yleensäkin.
minnalinna.com 