Huudan hiljaa. Auta.

❤ Kirjoitus on omistettu läheisilleni, jotka eivät selvinneet syövästä. ❤

” Kiedon aamun ajatukset samaan aikaan pitkien lettieni kanssa. Karut olosuhteet, sinkkiämpäri ja hieman edestä rypistynyt esiliinani. Meren kovistelusta sileäksi huuhtoutuneet kalliot, tuulen vaikerrus ja voima, vain muutama kitukasvuinen kukka kalliolohkareen kainalossa. Horisontista nousee myrskyn silmä armottomampana kuin koskaan.

Tänäänkin on selvittävä eteenpäin päivän verran. Istun kalliolle vielä hetkeksi ennenkuin on riennettävä sisälle. Hartiani ovat kipeät kivien kantamisesta, vielä eilen toivoin mieheni ymmärtävän tuskaani ja auttavan edes hieman aamun askareissa. Toivoni hiipuu ja keskityn jaksamiseen. Pieni poikamme auttaa hymyllään hetkeksi hetkestä pois.

Jaksan tuskin hengittää. Kyyneleeni eivät ehdy vaan nousevat silmiini päivästä toiseen. Pelko tulevasta syö maata altani, jalkojani särkee. Huojun suuren kivilohkareen luokse kuin joku suurempi voima ohjaisi kulkuani suojellen. Huudan hiljaa. Auta. Anna minulle huominen.”

-Minna ❤ –

Autetaan Syöpäsäätiötä auttamaan. Yhdessä. Yhä useammat syöpään sairastuneet selviytyvät kehittyneiden lääkkeiden ja hoitojen avulla. Roosa nauha -keräys.

Lue myös: #täähetki

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s