Usein parhaita ruokia ja reseptejä syntyy silloin, kun saan tai joudun improvisoimaan. Tällä kertaa olin onnistunut ostamaan kaupasta kaiken muun paitsi tomaattimurskan ja sitä lähdin sitten kehittelemään. Katse jääkaappiin ja matkaan. Ensin tuli mieleeni uunifetapasta ja heti perään Joonas Laurilan pizzakastike. Molemmat reseptit kuuluvat keittiöni vakiovieraisiin.
Kun tulet pieneen tavernaan ja huomaat ovelta, että kaikissa pöydissä on varattu-lappu, olet luultavasti löytänyt juuri paikallisten suosiman ja hyvän ravintolan. Meidät ohjattiin puisen baaritiskin äärelle, jossa oli vain kaksi tuolia vapaana. Espanjassa baaritiski toimii usein myös ruokapöytänä, mutta suomalaisena etsin ensimmäiseksi jotain sopivaa nurkkapöytää, you know. Jos ravintolassa on oikein tungosta, yhden baarijakkaran äärellä on kaksi henkilöä ja lautaselta syödään vuorotellen. Pääsimme keittiön oviaukon läheisyyteen, joka olikin aitiopaikka seurata ruokien valmistumista. Tulikuumaa hommaa ja säpäkkää menoa oli siis tarjolla.
Sanoinko, että rakastan? Tämä jakso on omistettu mun äidille. Äiti opetti, että toinen ihminen on aina arvokas. Hän osoitti sen kuuntelemalla ja läsnäolollaan. Pysähtyen toisen ihmisen äärelle, viereen ja kanssa. Riippumatta siitä, oliko edessä pienen pieni tai suuren suuri ihminen, äiti pysähtyi ja oli kiinnostunut. Tarinoista, ihmisistä, elämästä.
Hyvä kanssakulkija. Pysähtyminen kannattaa aina ja nyt suosittelen tekemään sen meidän kanssa. Sain vieraaksi Kaksi keittiötä 4. jaksoon Marika Rosenborgin. Marika on terapeutti ja kirjailija, jonka kanssa olisi juttua riittänyt tunti jos toisenkin. Ruuan lisäksi juttelemme tunnetaidoista, pysähtymisestä, itsemyötätunnosta ja muutoksen tuomasta luopumisesta.
Milloin viimeksi kehuit tai kiitit itseäsi?
Mikä tuntui tänään mukavalta, minkälaisia onnistumisia sinulla oli, entä miten pysähdyit noissa hetkissä? Lempeä pysähtyminen omaan tekemiseen, ajatuksiin ja tunteisiin on silloin tällöin paikallaan. Uskallan väittää, että pysähtymiseen on enemmänkin tarvetta.
”Third times a charm” they say. Well this was my third time in this pretty little white village, Capileira in Sierra Nevada, Spain. Capileira is the highest white village in Sierra Nevada, very close friend of the villages Bubion and Pampaneira. Those three villages live their quiet life next to each others. Lue lisää
minnalinna.com 