Kaksi keittiötä, ripaus rohkeutta ja rakkautta!

Näen ja koen asiat usein kauniina ja jos niitä vähän järjestelee ja asettelee, niin ne vain kaunistuvat. Pysähtelen, katselen, ihmettelen ja taivastelen hetkissä. Se on lempipuuhaani. Myös keittiössä. Ihailen erilaisia muotoja, esimerkiksi basilikan lehteä, miten kaunis se onkaan!

Olen aina viihtynyt keittiössä. Ruuanlaitto on parasta silloin, kun siihen yhdistyy perhe ja ystävät ja silloin, kun joku kaipaa jeesiä reseptien ja ruokien suunnittelussa. Ruoka yhdistää ihmiset ja keskustelun monella tasolla. Sama pöytä, puheensorina ja rakkaat ihmiset. Pöydän antimia on paljon paljon enemmän kuin hyvät maut ja onnistuneet reseptit.

Kun ilta on siinä vaiheessa, että suupielessä on chilidippiä ja hyvä pohdinta keskeytyy hetkeksi, niin hymyilyttää. Siis keskeytyy siksi, että viimeinen pestoperuna on tarjolla ja innokkaimmat katsovat toisiaan silmiin ja sanovat toisilleen, että ota vain. Vaikka oikeasti toivovat, ettei tuo toinen jaksaisi enää palaakaan. Pöydässä on aina paljon pelissä, pysähtymistä, iloja, ajatuksia, tunteita ja usein jonkun elämän kulman hiontaa. Parasta.

Miksi Kaksi keittiötä?

Noh, sain eräänä päivänä ajatuksen, että Kaksi keittiötä! Nimi tuli alun perin siitä, että vietän jonkun verran aikaa myös Espanjassa ja valmistan ruokaa kahdessa keittiössä. Kaksi ruokakulttuuria, kaksi erityyppistä ympäristöä ja erilaiset raaka-aineet. Käsikirjoitusten myötä alkuperäinen ajatus hieman muuttui. Mietin, että voisiko keskustelua, ideoita ja ajatuksia tuodakin juustolautasen tai munakoisorisoton kylkiäisenä yhteiseen isompaan pöytään? Entä voisinko yhdistää jotenkin omaa osaamistani (työ)elämästä ja kotikokkailua samalle tarjottimelle?

Kaikkia jaksoja sitoo jollain tavalla omannäköinen rohkeus. Ajatuksena on, että ruuan lisäksi jokaisessa jaksossa pohditaan jotain valittua aihetta tai teemaa. Ideana on se, että sä saisit jokaisesta jaksosta kaksi reseptiä. Toinen resepti olisi sun keittiöön ja toinen olisi joku idea, ajatus ehkä kysymys sun arkeen, sun elämään. Ihan kuin minkä tahansa kivan lounaan, lasillisen tai illallisen jälkeen, jäisi vielä seuraavallekin päivälle hymyjä ja ajatuksia. Ja tunne siitä, että olisipa kiva jatkaa jutustelua taas myöhemmin.

Toisinaan luovuus lähtee laukalle. Usein tuollaisissa hetkissä rationaalinen minä tulee paikalle ja toppuuttelee, että jätetäänpäs ne ihan hulluimmat ideat sinne pöytälaatikkoon ja keskitytään olennaiseen. Mitä se sitten tarkoittaakaan. Tällä kertaa laitoin kuitenkin käsikirjoitukset tulille ja nyt on kaikki viisi jaksoa kuvattu. Videoklipit odottavat editointipöydällä vuoroaan päästä juuri oikeaan kohtaan kertomaan tarinaa. Katsotaan millainen soppa niistä syntyy.

Milloin?

Puolessa välissä kuvauksia ajattelin, että missä se rationaalinen minäni luurasi silloin, kun tein päätöksen alkaa kuvata näitä jaksoja. Olin ihan pienen pienen hetken luovuttaa. Tänään olen haljeta ilosta ja ylpeydestä, että käsikirjoittaja-ohjaaja-kuvaaja-kotikokki seurasi intohimoaan ja tein sen, mistä olin haaveillut. Tuossa hetken hetteikössä kahden jakson vieraat antoivat myös lisää virtaa ja olen heistä kaikista ihan älyttömän onnellinen.

Ennen kaikkea toivon, että jaksoista on iloa ja ideaa sinunkin keittiössä ja arjessa. Luvassa on siis viisi jaksoa, joista ensimmäinen tarjoillaan lokakuun alussa. Kääk 🙂 Kaikki jaksot löytyvät lokakuun aikana YouTube-kanavaltani Minna Linna . Oheismateriaalia ja lisää kokkailuja Instagram-tililläni minnalinna.

1. Pöytälaatikkohaaveita
2. Hyvä minä
3. Ystävyys, rohkeus ja maksalaatikko
4. Muutos ja luopuminen
5. #täähetki

Tuu mukaan ❤ , ihmetellään yhdessä!

Hymyllä, Minna

Tässä yksi reseptikokeiluni. Kastike sopii kuulemma myös tofun kanssa.
https://minnalinna.com/2022/07/20/rapuja-gambas-por-favor/

Ja tässä yksi tekstini Omannäköinen rohkeus vuosien takaa…
https://minnalinna.com/2019/09/29/oman-nakoinen-rohkeus-kaasua-vai-jarrua/